Erittäin sateista – miksi kaivosalueella on liikaa vettä?

Koko toimintansa ajan Talvivaaralla on ollut ongelmia kaivosalueelle kertyvän veden määrän kanssa. Kipsisakka-altaan vuotaessa vuoden 2012 lopulla Talvivaara selitti kaivosalueelle kertyneitä ylimääräisiä vesiä historiallisen runsailla sateilla. Kyseessä oli kyllä erittäin sateinen vuosi, mutta vuonna 2007 ja erityisesti vuonna 2004 sademäärät hipoivat samoja lukemia. Historiallisia vuoden 2012 sateet olivat vain, jos katsoo historian olevan noin kahdeksan vuoden mittainen.

Lisäjuoksutuksia

Tammikuussa 2013 Talvivaara ilmoitti juoksuttavansa kevään aikana ympäristöön 3,8 miljoonaa kuutiota vettä. Toisin sanoen kaivosalueella on ainakin 2,5 miljoonaa kuutiota vettä liikaa (TV:lla on lupa 1,3 milj. kuution juoksutuksiin vuosittain). Kainuun ELY-keskus myönsi helmikuussa luvan 1,8 miljoonan kuution lisäjuoksutuksille (yht. 3,1 milj. kuutiota), jonka Vaasan hallinto-oikeus puolitti asiasta tehdyn valituksen jälkeen. ELY-keskus kuitenkin kumosi hallinto-oikeuden päätöksen poikkeusluvalla TV:n kipsisakka-altaan alettua vuotaa neljännen kerran ja palautti juoksutusten määrän takaisin aiemmin määräämäänsä 1,8 miljoonaan kuutioon.

Juoksutettavista vesistä puhutaan puhdistettuina, mutta oikeampi termi lienee neutraloitu. Hapan vesi on muutettu emäksisellä kalkkimaidolla pH:ltaan neutraaliksi tai ainakin lähemmäs neutraalia. Neutraloinnissa syntyy kipsisakkaa, joka sitoo itseensä raskasmetalleja. Neutraloinnista huolimatta juoksutettava vesi on hyvin sulfaattipitoista, eli se sisältää rikkihapon suolaa. Sulfaatit mm. rehevöittävät järviä.

Juoksutukset eivät ole sujuneet ongelmitta. Maaliskuussa Ylä-Lumijärvestä laskevaan jokeen yhdistyvä juoksutusoja lähti virtaamaan väärään suuntaan. Se kieppasi Ylä-Lumijärven kautta kaapaten mukaansa vuoden 2012 vuodossa järven pohjaan saostuneita raskasmetalleja. Juoksutusoja oli nimenomaan määrätty kiertämään Ylä-Lumijärvi, jotteivät vedet liikuttaisi kaivospiirin alueelta karanneita aineita laajemmalle alueelle.

Miksi kaivosalueella on liikaa vettä?

Miksi kaivosalueella sitten on niin paljon vettä? Sateet yksin eivät selitä kaivosalueelle kertyneitä vesimassoja. Tämän totesi myös Vaasan hallinto-oikeus keväällä 2013; Talvivaaran vesiongelma on muodostunut vuosien mittaan, ei vuoden 2012 sateiden takia. Siksei myöskään Talvivaaran usein esittämää ympäristölain pykälää 62 voida käyttää perusteluna vesien juoksutukselle kaivospiiristä ulos. Kyseessä ei ole yllättävä tilanne. Hallinto-oikeuden mukaan perusteluksi lisäjuoksutuksille ei myöskään kelpaa suuremman haitan välttäminen. Oikeus katsoo, että Talvivaaran olisi pitänyt rakentaa alueelleen lisää varoaltaita, ja saada näin vesiongelmansa kuriin.

On myös esitetty kysymys, miksi Talvivaara ei vähentänyt lähijärvistä pumpattavan veden määrää sateiden ollessa niin runsaita. Talvivaaran tarkoitushan oli käyttää liuotusprosessissaan aina uudestaan ja uudestaan neutraloitu prosessivesi, jota vain autetaan lähijärvien vesillä. Sadanta ja haihdunta vaikuttavat järvestä otettavan veden määrään. Kaiken järjen mukaan, sateiden ollessa runsaita, neutraloitua prosessivettä ei tarvitsisi jatkaa järvivedellä. Oletettavasti ongelman ydin olikin siinä, että bioliuotus ei toiminut yhtä tehokkaasti kuin oli tarkoitus, jolloin liuotusvettä tarvittiin enemmän kuin mitä kaivoksella oli lupa päästää neutraloituna takaisin luontoon (1,3 milj. m3). Voidaan myös kysyä, millainen vaikutus mahtoi olla saostusvaiheessa prosessiveteen lisätyllä rikkihapolla bioliuotuksessa käytettävien bakteerien toiminnan kannalta.

Veden määrän kasvaessa kaivoksen varoaltaat, kipsisakka-allas nro 2 ja myös veden säilömiseen sopimaton kipsisakka-allas nro 1 alkoivat täyttyä vedestä. Alueelle perustettiin myös hätäaltaita, ja lopulta ylimääräistä vettä pumpattiin myös avolouhokseen, mikä esti louhintatöiden jatkumisen.

Vesien määrä vähenemässä?

Suomessa sataa keskimäärin 500-700 mm vuodessa, Talvivaaran lähimmällä sateenmittausasemalla Saviahossa 640 mm vuodessa (1971-2000). Talvivaara on Saviahoa korkeammalla, ja korkeammalla sataa yleensä enemmän. Oletus keskimääräisistä sateista tuntuu niin hataralta, että tuskin Talvivaarakaan on kompastunut sellaiseen kuvitelmaan: puolet ajasta sade on keskimääräistä suurempaa, puolet keskimääräistä pienempää. Silti Talvivaara toteaa lokakuussa 2012 antamassaan ympäristölupahakemuksensa täydennyksessä saavansa vesitaseensa kuntoon, jos seuraavat kaksi vuotta ovat sadannaltaan keskimääräisiä. (ks. lisää www.zygomatic.comwww.zygomatic.com )

Erästä tunnettua tahoa lainataksemme: ”se on ihan fifty-sixty miten käy”.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Kommentoi / Leave a comment

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s