Talvivaaran kipsisakka-allas on vuotanut jo neljästi. Kyse ei ole inhimillisestä virheestä, onnettomista sattumuksista tai erittäin sateisesta vuodesta. Kyse on kaivosyhtiön piittaamattomuudesta, huolimattomuudesta ja halusta pitää kaivos käynnissä riskejä kaihtamatta. Sinänsä Talvivaaran allastulvat eivät yllätä: suurissa kaivoksissa ympäristökatastrofeja tapahtuu jatkuvasti. Toisin sanoen, Talvivaara ei ole mikään poikkeus, ja tämä on pidettävä mielessä kaivosbuumin keskellä.
Vuotoja ollut jo neljä
Kaikki Talvivaaran allasvuodot ovat tapahtuneet samassa kipsisakka-altaassa. Kolme ensimmäistä vuotoa (2008, 2010, 2012) tapahtuivat kipsisakka-allas yhden ykköslohkossa. Viimeisin, huhtikuussa 2013 tapahtunut vuoto tapahtui saman altaan kakkoslohkossa.
Ensimmäisessä vuodossa vuonna 2008 altaan pohjakalvon sauma petti ja vettä pääsi virtaamaan altaasta etelään, Vuoksen vesistöön. Vuonna 2010 altaaseen putosi raskas uppopumppu, joka rikkoi altaan pohjarakenteen ja vettä pääsi jälleen vuotamaan altaasta. Vuodon voimakkuudesta johtuen alapuolinen Lahnasjärventie sortui ja karannut vesi ja liete päätyi ainakin pääosin Kortelammen maapohjaiseen varoaltaaseen. Kaivosyhtiön mukaan vuodon lakattua kiinteä aines ja metallit saostuivat altaan pohjalle ja päälle jäänyttä kirkasta vettä alettiin laskea kaivospiirin ulkopuolelle.
Kahden ensimmäisen vuodon aikana Talvivaarassa ei vielä virallisesti ollut uraania, se ei kuulunut kaivoksen seurausohjelmaan. Vuotaneiden vesien uraanin määriä ei mitattu.
Syksyllä 2012 Talvivaara korotti kipsisakka-altaansa laitoja ja johti altaaseen happaman, metallipitoisen raffinaattiveden. Lisäksi TV alkoi tyhjentää avolouhokseen varastoituja – myöskin happamia – vesiä altaaseen, jotta louhintatyöt kaivoksella voisivat jatkua. Altaaseen johdetun nesteen määrän aiheuttama paine sai altaan pohjakalvon repeämään ja vettä vuosi altaasta niin kauan, kunnes kyseinen altaan lohko oli tyhjä. Veden happamuudesta johtuen kipsisakka ei enää sitonut itseensä raskasmetalleja. Tällä kertaa vuotava vesi ei myöskään pysähtynyt Kortelammen altaalle – jonka maapohja sivumennen sanoen ei pidättele raskasmetallien ja muiden aineiden imeytymistä maaperään. Satoja tuhansia kuutioita raskasmetallipitoista hapanta lientä livahti kaivospiirin ulkopuolelle. Lientä pyrittiin neutraloimaan tiputtamalla helikopterein kalkkia alapuolisiin vesistöihin (osa meni myös lähimetsiin ja rantapenkereille, kuten majavat meille keväällä 2013 kertoivat). Suomen Luonto tutkitutti kaivospiirin ulkopuolelle sakkautettua mömmöä. ”Tutkitussa lietenäytteessä oli kuiva-ainetta 64 grammaa kilossa. Näytteen kuiva-aineesta sata grammaa/kilo on rautaa ja lähes saman verran alumiinia. Mangaania on puolet edellisten määrästä. Nikkeliä on paljon, 1,7 grammaa kilossa kuivattua näytettä. Bariumia on 0,02 grammaa ja uraania on 0,2 grammaa (188 000 mikrogrammaa) kilossa kuiva-ainetta ja märkänäkin siis yli 10 000 mikrogrammaa kilossa.” (http://suomenluonto.blogit.fi/talvivaaran-monjan-syvin-olemus/)
Keväällä 2013 altaan toinen lohko petti ja jälleen vettä vuosi. Vuotaneen veden määrän arvioitiin tällä kertaa jääneen alle 400 000 kuutioon. ELY-keskus on vakuutellut, että karanneet liemet pysyvät Kortelammen turvapadon takana, eli kaivospiirin alueella. Kevään sulamisvesien aikaan vesiraja kävi varsin kriittisissä korkeuksissa. Mitään takeita ei ole siitä, etteivätkö liemessä mukana olleet ainekset imeytyisi Kortelammen altaan maapohjaan ja siitä edelleen, ken tietää minne.
”Bioliuotusta”
Talvivaara pyrkii liuottamaan malmikasoistaan talteen nikkelin, sinkin, kuparin ja koboltin. Myös rauta liuotetaan talteen. Liuotuksen jälkituotteeksi jää erittäin hapan (pH ~3) ja metallipitoinen vesiliuos. Liuos sisältää jäämiä sekä niistä metalleista, joita Talvivaara ottaa talteen, että myös kaikkia muita maaperässä olevia aineita, tässä tapauksessa esimerkiksi uraania. Happamuus puolestaan johtuu liuotuksessa käytetystä rikkihaposta.
Talteenoton jälkeen jäljelle jäänyt hapan liuos, nk. raffinaatti, joko johdetaan suoraan takaisin liuotuskasaan tai neutraloidaan kalkkimaidolla, joka puolestaan on erittäin emäksistä ( pH 13). Neutraloinnissa syntyvä (pH:ltaan lähellä neutraalia oleva kipsisakka) pumpataan kipsisakka-altaisiin. Kipsisakka sitoo itseensä metalleja niin kauan kuin altaan pH on yli 6. Jos pH laskee alle tämän, alkavat metallit liueta takaisin veteen, ja luonnollisesti, altaan vuotaessa valuvat veden mukana altaasta ulos.
Ei vesivarastoksi
Talvivaara 29.4.2013 pörssitiedotteen (”Talvivaaralla useita kehityshankkeita VTT:n toteuttaman kipsisakka-altaan vuodon tutkinnan pohjalta”) mukaan vuosina 2008, 2010, 2012 ja 2013 vuotanutta kipsisakka-allas 1:tä ei alun perinkään oltu suunniteltu veden säilömiseen. Altaan pohjarakenne oli tehty silmällä pitäen sitä, että allas sisältää lähinnä suhteellisen kiinteää ainesta. Kipsisakan mukana altaaseen pumpattava vesi kuului pumpata altaasta pois. Näin ei tehty. Allas nro 1:n pohjarakenteena on vain 1,5 mm HDPE-kalvo. Allas nro 2:ssa kalvon alla on bentoniittia, joka tiivistyy kastuessaan. Viimeksi mainitussa altaassa vettä saa varastoida.
Vuoden 2010 allasvuodon jälkeen yhtiö ilmoitti ettei kipsisakka-allas ykköstä tulisi käyttää vesivarastona, jotta riskit saataisiin minimoitua. Näin ei kuitenkaan toimittu. Vaikeaa on käsittää, miksei altaan käyttöön puututtu vuosien 2008, 2010 tai edes vielä vuoden 2012 vuodonkaan yhteydessä.
Raffinaattia kipsisakka-altaaseen
Syystä tai toisesta kesällä 2012 ELY-keskus antoi poikkeusluvan ympäristölainsäädännön pykälään 62 nojautuen pumpata vettä suoraan neutraloinnista jälkikäsittelyyn, kipsisakka-altaan ohi. Talvivaaran perusteluna oli, että tällöin vesi puhdistuu paremmin. Neutraloidun veden sijaan Talvivaara pumppasi nyt vapaana olleeseen kipsisakka-altaaseen raffinaattiveden, jota ei ollut neutraloitu. Raffinaatti on pH:ltaan n. 3, joten se epäilemättä liuotti itseensä myös kipsisakkaan sitoutuneina olleita metalleja, kuten uraania.
Miksi raffinaattia ei ensin neutraloitu, on arvoitus. Oletettavasti prosessivettä oli niin paljon, että liuotuksen jatkumiseksi raffinaatti oli vain saatava puhtaan veden alta pois, eikä neutralointiyksikön teho riittänyt.
Hälyttävää on, että sekä Kainuun ELY-keskus valvovana viranomaisena että Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto lupia myöntävänä viranomaisena saivat tietää Talvivaaran varastoivan happamia, metallipitoisia vesiä luvatta kipsisakka-altaaseen. ELY kuuli asiasta syksyllä 2012, ennen kipsisakka-altaan vuotoa, PSAVI joulukuussa, vuodon jo tapahduttua. Virastot eivät kuitenkaan tuoneet tietoa julkisuuteen – eikä ELY puuttunut happamien vesien varastointiin – koska tieto oli kuulemma epävirallista.
Loppua ei näy
On esitetty epäilyksiä, että ensimmäiset kipsisakka-altaan vuodot ovat saattaneet olla osasyynä sittemmin tapahtuneille vuodoille, ja että mahdollisesti myös kipsisakka-allas kakkosen lohkot ovat vaurioituneet vuotaneen veden virrattua altaan sivuitse. Lähtökohtaisesti vuodoissa ei kuitenkaan ole kyse inhimillisestä virheestä, onnettomien sattumusten sarjasta tai ennätyksellisistä sateista, vaan Talvivaara kaivosyhtiön vastuuttomasta toiminnasta ja päätöksestä pitää kaivos käynnissä lähes hinnalla millä hyvänsä. Kipsisakka-allas ykköstä ei koskaan oltu suunniteltu vedensäilytysvarastoksi, eikä sinne etenkään olisi saanut laskea hapanta, neutraloimatonta prosessiliuosta.
On ollut yhtiön oma valinta jatkaa toimintaansa kaikkien riskirajojen ylittyessä ja veden määrän käydessä hallitsemattomaksi kaivosalueella. Sen sijaan että kaivos rakentaisi alueelleen lisää vedenpitäviä, vesien varastoimiseen sopivia altaita, se haluaa juoksuttaa vedet pois alueiltaan. Näin siksi, että altaiden rakentaminen maksaa, eli se ei tuota kaivosyhtiölle mitään muuta kuin kustannuksia. Talvivaaraan on investoitu paljon rahaa ja sen olisi korkea aika alkaa tahkoamaan sitä nyt takaisinpäin omistajilleen.
ELY-keskus on mitä on, se lienee kaikille selvää. Ministeritasolla puolestaan ajatellaan, että kunhan kaivos alkaa toimimaan ja tuottamaan kunnolla, ongelmat loppuvat, uusia vuotoja ei tule ja että kaivos jopa tulee korvaamaan jo aiheuttamansa vahingot. Tällainen ajattelu on harhaa. Miksi kaivoksen aiheuttamat katastrofit loppuisivat tähän? Kipsisakka-altaan vuotoja on jo ollut neljä. Uusien katastrofien synty loppuu vain ja ainoastaan jos Talvivaaran kaltaisten vastuuttomien megalaitosten toiminta estetään. Kaivos on suljettava.
Ja muuten: onko vuotanutta allasta edelleenkään tyhjennetty vedestä? Tuskin.
TURVA-verkosto 